Lelut kuntoon ja luovuus lentoon

Kulttuurikurkkaus on Espoon toimintamalli, joka mahdollistaa kulttuurialan toimijoiden ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön. Mallin avulla kulttuuritoimijat pääsevät antamaan tukensa vasun toteutukseen ja innostamaan varhaiskasvattajia taiteen pariin. Malli tavoittaa Espoossa vuosittain kaikki varhaiskasvatuksen parissa olevat 3-5 -vuotiaat sekä lasten kanssa työskentelevät aikuiset.

Lasten ohjelma aloitetaan seikkailemalla päiväkodin pihalla tai lähiympäristössä toteutettavalla Satupolulla, jonka aiheena on leluista huolehtiminen. Ohjelma koostuu erilaisista toiminnallisista tehtävistä sekä leikeistä. Reitin varrella harjoitellaan mm. rikki menneiden lelujen korjaamista. Mielikuvitusneula ja -lanka saavat ihmeitä aikaan myös kolmivuotiaan toppahanskassa. Kun pehmovariksen siipi on saatu ommeltua takaisin paikoilleen, on aika suorittaa testilento. Kantojen ja juurakoiden yli hyppimällä tai kiipeilytelineitä ja liukumäkiä hyödyntämällä ohjelmaan saadaan yhdistettyä myös motoriikkaa ja tasapainoilua. Ja mikä parasta, liikunta edistää oppimista!

Yksi ympäristökasvatuksen haasteita on käsitellä kompleksisia aiheita pienille lapsille sopivalla tavalla. Ohjelmakokonaisuuksien tulee sisältää tietoa ja toimintaa ikätasolle sopivassa suhteessa ja siten, että pienimmätkin jaksavat osallistua 45 minuutin tuokioon. Onnistunut kokonaisuus on monen tekijän summa ja koostuu ennen kaikkea juonesta ja rytmistä. Yllättävät tapahtumat ja käänteet ovat omiaan nostamaan kiinnostusta jatkaa eteenpäin. Ympäristökasvattajan tehtävänä on heittäytyä päärooliin ja innostaa lapset (ja aikuiset) osallistumaan.

Juoni ja sen mukana kulkeva kestävän kuluttamisen punainen lanka seuraavat mukana myös Roskiksen aarteita -esityksessä. Esitys kertoo Kertusta, joka järjestelee tavaroitaan yleisön avustuksella kirpputorille ja roskakoriin. Puuhastelun lomassa hän rakentaa rikkinäisistä parittomista sukista ja sormikkaasta varis-käsinuken ja ystävystyy tämän kanssa. Esityksessä sanan mukaisesti luodaan vanhasta uutta. Yleisö pääsee kokemaan Kertun ja variksen tarinan edetessä, ettei ystävyyteen tarvita hienoja tavaroita tai kiiltäviä siipisulkia. Esitys päätetään yhteiseen musiikkituokioon, jossa tutustutaan kierrätysmateriaaleista valmistettuihin soittimiin. Lasten siirtyessä päivälevolle, aiheen parissa jatketaan vielä kasvattajien omassa työpajassa.

Ympäristökasvattajan onneksi teemojen käsittely ei pääty näihin kahteen vierailuun, vaan keskustelut jatkuvat sopivissa tilanteissa päiväkodin arjessa. Vierailijan tehtävänä on luoda mieleenpainuvia hetkiä ja kokemuksia, joihin voidaan palata myöhemmin, kun muistellaan esimerkiksi sitä, miten variksen siipi saatiin korjattua lentokuntoon. Suurin merkitys on kuitenkin varhaiskasvattajalla, joka on läsnä jakamassa kaikkia tulevia kokemuksia ja keskusteluita vierailuiden jälkeen. Yhdessä olemme enemmän.

Artikkeli on julkaistu alun perin SLAL-lehdessä nro 2/2025