Yhtä juhlaa -hankkeessa kulutusjuhlat muutetaan kestäväksi juhlimiskulttuuriksi

Juhlakoriste

Juhlakulttuurin muuttaminen kestävään suuntaan ei ole luopumista, vaan pikemminkin toiminnan kehittämistä.

 

Varhaiskasvatuksen toimintavuotta rytmittävät erilaiset juhlat ja teemapäivät. Monet näistä juhlista ovat saaneet varsin kaupallisia piirteitä. Juhlimisen keskittyminen kuluttamisen ympärille ei ole ekologisesti kestävää, ja se asettaa lapset varhaiskasvatuksessa eriarvoiseen asemaan. Kaikilla perheillä ei ole esimerkiksi varaa hankkia lapselle naamiaisasua tai tuoda runsaita tarjoiluja lapsen syntymäpäiville.

Yhtä juhlaa -hankkeessa kiinnitetäänkin ekologisen kestävyyden lisäksi huomiota sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. On tärkeää ylläpitää suomalaista kulttuuriperinnettä, mutta samalla huomioida myös erilaiset katsomukset ja kulttuurit. Kestävä juhlakulttuuri huomioi sen, että kaikki lapset pääsisivät osallisiksi toimintaan. Lasten perheet ovat moninaisia, ja kaikilla lapsilla on oikeus kokea olevansa arvostettuja omana itsenään. Yhteistyö ja avoin keskustelu perheiden kanssa on edellytys osallisuudelle. 

Juhlakulttuurin muuttaminen kestävään suuntaan ei ole kuitenkaan pelkkää luopumista, vaan pikemminkin toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on keksiä luovasti uusia iloisia ja kestäviä tapoja juhlia. Esimerkiksi naamiaisasuja voi askarrella yhdessä lasten kanssa kierrätysmateriaaleista, jolloin askartelukin toimii kivana yhteisenä valmistautumisena juhlaan. 

Juhlimisen vuosikello

Yhtä juhlaa -hankkeessa on mukana yksitoista varhaiskasvatuksen pilottiyksikköä, joiden kanssa kehitetään käytäntöjä juhlimiskulttuurin viemisestä kestävämpään suuntaan. Jokainen toimija laatii käyttöönsä oman juhlimisen vuosikellon. Hankkeen lopuksi näistä vuosikelloista poimitaan parhaat ideat ja laaditaan Ympäristökoulu Polun verkkosivuille esimerkkivuosikello. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi hyödyntää tätä esimerkkiä omassa vuosisuunnittelussaan.

Hankkeessa kehitetään myös keinoja muuttaa juhlimiseen liittyviä tapoja ja perinteitä ekologisesti kestävämpään suuntaan. Tarkastelussa ovat niin juhlatarjoilut, koristelut ja askartelut kuin juhliin liittyvät tavat ja käytännöt. Lisäksi Ympäristökoulu Polun sosiaalisen median kanavissa julkaistaan juhlapäivien yhteydessä vinkkejä kestävistä juhlimistavoista ja teemaan liittyviä askarteluideoita kierrätysmateriaaleista.

Hankkeessa tehdään myös konsultointikäyntejä pilottiyksiköihin sekä järjestetään mukana olevien kesken etätapaamisia. Onkin ollut mielenkiintoista huomata, miten erilaisia käytäntöjä, mahdollisuuksia ja haasteita eri toimijoilla on. Esimerkiksi joissain yksiköissä voidaan vaikuttaa paljonkin juhlaruokatarjoiluihin, mutta toisissa vaikuttamismahdollisuuksia on vain vähän.

Mukana on toimijoita eri puolilta Suomea – osa on yksityisiä, osa kunnallisia. Osalla kestävän kehityksen toiminta on jo pitkällä, ja osa vasta luo kestävää toimintakulttuuria. Vaikka toiminnan puitteet, asuinympäristöt ja perheet ovat erilaisia, kaikkia yksiköitä yhdistää kuitenkin halu kehittää omaa toimintaansa ja juhlimiskulttuuriaan kestävämpään suuntaan.

Jutun on kirjoittanut Ympäristökoulu Polun hankekoordinaattori Chantal Romi ja se on julkaistu Ympäristökasvatus-lehdessä 2024. 

Chantal Romi

Ympäristökasvatuksen asiantuntija

Puh. 0400 349 404