Siirry sisältöön

Miten ympäristöasioista viestitään selkeästi?

Selkeä kieli säilyttää viestin olennaisen sisällön ja tekee sen ymmärrettäväksi erilaisille kohderyhmille. Selkeäkielinen viestintä alkaa siitä, että kouluttaja itse ymmärtää mistä kyseisessä ilmiössä on kyse.

Monimutkaiset asiat ymmärrettäviksi

 

Ympäristöasioiden ymmärtäminen olisi kaikille tärkeää. Luonnonvarojen käyttö, ilmastonmuutos, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus kuitenkin ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi niistä kertominen voi tuntua haastavalta. Paras ratkaisu ei kuitenkaan aina ole hyvin yksityiskohtainen ilmaisu, vaan päinvastoin selkeäkielinen viestintä. 

Selkeä kieli on yleiskieltä helpompaa ja ymmärrettävämpää. On hyvä esimerkiksi välttää monimutkaisia lauserakenteita ja sanoa yksi asia kerrallaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pystyy omaksumaan tiedon ja osallistumaan keskusteluun. Selkeän kielen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun käsitellään monimutkaisia tai uusia asioita.

Selkeästä kielestä hyötyvät monet erilaiset kohderyhmät: lapset, suomen kieltä opettelevat aikuiset, ikääntyvät ihmiset sekä kaikki, jotka tutustuvat aiheeseen ensimmäistä kertaa. Olennaista on hahmottaa, mitä juuri kyseisen kohderyhmän on tärkeä tietää ja ymmärtää.

Selkokieli puolestaan on tietyt kriteerit täyttävää selkeää kieltä. Jos siis on tarpeen varmistua tekstin selkeydestä, sille voi hakea selkotunnusta. Selkotunnuksen myöntää Selkokeskus.

Kuka tekee ja mitä tapahtuu?

 

Suomenkielisessä viestinnässä käytetään paljon passiivia (kuten tässäkin lausessa!). Asiat ikään kuin vain tapahtuvat: ”luonnonvaroja kulutetaan” tai ”jätettä syntyy”. Tällaiset ilmaisut voivat kuitenkin jättää epäselväksi sen, kuka toimii ja miksi. Selkeämpi vaihtoehto on kuvata asioiden välisiä syy-seuraussuhteita ja toimijoita suoraan.

Esimerkiksi lauseen ”luonnonvaroja kulutetaan yhä enemmän” voisi muotoilla niin, että toimija näkyy: ”Ihmiset ostavat enemmän tavaroita, jolloin luonnonvaroja tarvitaan enemmän niiden valmistamiseen.” Toisaalta voisi myös sanoa ”Yritykset valmistavat jatkuvasti enemmän tavaroita, ja niitä varten pitää jatkuvasti ottaa lisää materiaaleja luonnosta.” Näkökulma näissä lauseissa on hieman eri, ja myös selkeämmin nähtävillä.

Kun vuorovaikutussuhteet tehdään näkyviksi, ilmiöiden ymmärtäminen helpottuu. Samalla ihmiset voivat paremmin hahmottaa oman roolinsa osana kokonaisuutta. 

Sama ilmiö, erilaiset kuulijat

 

Silläkin on merkitystä, puhutaanko luonnonvarojen kulutuksesta maailmaan vasta tutustuville esikoululaisille vai suomen kieltä opetteleville aikuisille. Esitystapa, esimerkit ja kielen taso muuttuvat kohderyhmän mukana.

Taustalla oleva perusajatus voi silti pysyä samana:

  • Kaikkien tavaroiden materiaalit on alun perin joku ihminen käynyt luonnosta kaatamassa, kaivamassa, keräämässä tai muuten ottamassa pois.
  • Kun materiaaleja otetaan luonnosta, luonnon tila muuttuu.
  • Kun tavaroita käytetään pidempään eikä valmisteta jatkuvasti uusia, luontoa säästyy eli jää tilaa myös kasveille ja eläimille. Myös me ihmiset tarvitsemme elävää luontoa.

Kun monimutkainen ilmiö pystytään kiteyttämään muutamaan keskeiseen ajatukseen, sen ymmärtäminen helpottuu. Tämän perustan päälle voidaan rakentaa tarkempaa tietoa esimerkiksi uudelleenkäytöstä, kiertotaloudesta tai materiaalien kierrätyksestä – kohderyhmästä riippuen.

Selkeä kieli paljastaa myös oman ymmärryksen

 

Selkeäkielisessä viestinnässä ei voi piiloutua pitkien virkkeiden, vaikeiden käsitteiden tai tuttujen fraasien taakse. Asiat täytyy sanoa suoraan ja ymmärrettävästi.

Tämä on usein hyödyllinen harjoitus myös kouluttajalle. Kun yrittää muotoilla asian mahdollisimman selkeästi, huomaa nopeasti, ymmärtääkö itse ilmiön keskeiset mekanismit. Jos asian ytimen selittäminen on vaikeaa, syy voi olla siinä, ettei oma käsitys aiheesta ole vielä täysin jäsentynyt.

Selkeä kieli ei siis ole ainoastaan vastaanottajaa varten, vaan se auttaa myös asiantuntijaa kirkastamaan omaa ajatteluaan. Kun itse ymmärtää käsittelemänsä ilmiön perusteellisesti, sen pystyy myös selittämään yksinkertaisesti.

Vaikuttavaa kestävyyskasvatusta kaikenikäisille

 

Ympäristökoulu Polun asiantuntijat kohtaavat vuosittain suuren joukon eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisista taustoista.

Samat asiantuntijat kouluttavat myös Kierrätyskeskuksen omia, usein vaihtuvia työntekijöitä, sillä olemme Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen oma kestävyyskasvatuksen osaamis- ja kehittämisyksikkö.

Kokemus erilaisista oppijoista on osoittanut, että ympäristöasioiden keskeinen sisältö voidaan tehdä ymmärrettäväksi hyvin monenlaisille kohderyhmille. Tärkeintä on löytää oikea näkökulma, käyttää selkeää kieltä ja rakentaa tieto kuulijan aiemman osaamisen varaan.

Kaikki Ympäristökoulu Polun opetusmateriaalit suunnitellaan kohderyhmälle sopiviksi ja mahdollisimman helposti omaksuttaviksi. Selkeä viestintä ei yksinkertaista maailmaa liikaa, vaan auttaa ymmärtämään sitä paremmin.

Jos organisaatiossanne pohditaan, miten kiertotaloutta tai ympäristöteemoja voisi opettaa nykyistä ymmärrettävämmin, Ympäristökoulu Polun asiantuntijat auttavat mielellään.

Elsa Rintala

Ympäristöasiantuntija

• Ympäristökoulutus
• Verkko-oppiminen
• Selkeäkielisyys
• Kiertotalousvierailut

Puh. 045 6366 310