Pihaviljelyn pedagogiikkaa ja terveysvaikutuksia
Taustatietoa varhaiskasvattajille, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan kasvatuskokeiluja tai lisäämään luontoa päiväkodin pihalle.
Kaupunkiviljelyn tueksi
Johdanto aiheeseen lainattuna Kestävä arki -kurssilta
Tämä esitys on lainattu Kestävä arki -kokonaisuudesta, jossa käydään läpi kestävyyskasvatuksen eri teemoja käytännönläheisesti.
Paljon lisää tietoa viljelytavoista ja koulupuutarhan perustamisesta on Puutarhakasvatus-sivulla
Luontokosketuksen terveysvaikutukset
Luonto tukee:
- Stressin vähentämistä
- Keskittymiskykyä ja oppimista
- Motoristen taitojen ja sosiaalisten valmiuksien kehitystä
- Luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden vahvistumista
Luonnossa oleskelun ja luontokosketuksen hyödyllisiä terveysvaikutuksia on pyritty tunnistamaan yhä tarkemmin viimeaikaisissa suomalaisissa tutkimuksissa. Tälle sivulle on koottu linkkejä tutkimuksiin ja julkaisuihin aiheesta.
Tutkitusti hyödylliset mikrobit
Varhainen altistuminen monimuotoisille ympäristön mikrobeille tukee immuunijärjestelmän kehitystä ja vaikuttaa myös ihon pinnalla ja suolistossa elävään mikrobistoon. Suoliston mikrobisto puolestaan vaikuttaa hormonitoiminnan säätelyyn, aivojen kehitykseen, stressinsäätelyyn ja käyttäytymiseen.
Hyödyllisiä mikrobeja voidaan lisätä pihoille esimerkiksi viljelylaatikoiden avulla tai lisäämällä lahoavan aineksen määrää. Lahoavaa ainesta ovat esimerkiksi luonnon kepit, kävyt, puista pudonneet lehdet ja pihalle tuotu hake. Tutkimuksessa mikrobivalmistetta on lisätty jopa hiekkalaatikkohiekkaan.
Sisäviljely
Syötäviä versoja voi kasvattaa sisällä ympäri vuoden. Ne ovat monella tapaa elämyksellisiä, ja viljely mahdollistaa myös kosketuksen maaperän hyödyllisiin mikrobeihin – jos käytetään esimerkiksi kompostimultaa sisältävää kasvualustaa. Turvemulta sensijaan on mikrobistoltaan köyhää, joten siitä ei saa vastaavaa terveyshyötyä, vaikka se kasvien kasvatukseen sopiikin oikein hyvin.
Saako kepeillä leikkiä?
Kepit ovat kiinnostavia ja niistä voi tulla yhtä rakkaita kuin muistakin lempileluista. Toisaalta kepit houkuttavat rajuihinkin leikkeihin. Luontokoulupäivissä hyväksi havaittuja ohjeita keppien käyttöön on kerätty oheiseen tiedostoon.
Poimintoja ohjeista: Keppi saa olla enintään oman kyynärän mittainen. Keppi ei koskaan satuta muita. Kepit lepäävät maassa silloin kun ollaan piirissä.
Voisiko pihalla olla ”lahopuutarha”, josta keppejä ja käpyjä voisi hakea käyttöö ja jonne ne voisi leikkien välillä viedä? Jos pihassa syntyy paljon puutarhajätettä, kuten pensaiden oksia, sitä voi koota kokonaiseksi lahoaidaksi leikkialueiden ulkopuolelle.
Luontoaskel hyvinvointiin
Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamalli sisältää luonnossa toimimisen, kasvisruuan ja hävikin vähentämisen. Suomen ympäristökeskus on julkaissut toimintamallin vuonna 2019.
Ympäristökoulu Polun julkaisemat opetusmateriaalit tukevat hyvin toimintamallin toteuttamista varhaiskasvatuksessa.
Hiilihuomioita
Pihan hoidossa ja kasvualustan valinnassa voidaan vaikuttaa siihen, poistuuko hiiltä ilmakehästä vai vapautuuko sitä lisää.
Kasvit toimivat pihoilla monissa eri tehtävissä, esimerkiksi opettavat, kaunistavat ja varjostavat. Samalla ne kasvaessaan tarjoavat ekosysteemipalveluita, joista yhtenä on hiilen sitominen. Hiilen sidonta toimii parhaiten, kun kasvit voivat hyvin.
CoCarbon-hankkeessa on laadittu lyhyet ohjeet kotipihan ”hiilipuutarhurointiin”. Hiilensidontaa voi edistää, vaikka se ei olisi pihan tärkein ominaisuus. Alle on poimittu muutama yleinen vinkki, lisää on kotipihan hiilikortistossa.
- Läpäisevät pinnat, hulevesien ohjaaminen kasvien käyttöön.
- Monikerroksellinen kasvillisuus, syvä- ja pintajuuristen kasvien yhdistelmät.
- Eloperäisen katteen hyödyntäminen.
Viljelyruukuissa tai -laatikoissa käytettävän mullan tuottamiseen käytetään joko kompostia tai turvetta. Kompostimullan raaka-aine on eloperäinen aines, jonka kompostin eliöt ovat käsitelleet käyttökelpoiseen muotoon. Eli mullan sisältämä hiili on kasvien äskettäin ilmasta sitomaa hiilidioksidia. Turpeen käyttö sen sijaan vapauttaa ilmakehään hiiltä, jonka suon kasvit ovat sieltä poistaneet kauan sitten – eli se hajotessaan lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää. Turvemulta sisältää myös vähemmän terveydelle hyödyllisiä mikrobeja.
Monimuotoinen piha sitoo ja säilyttää hiiltä tehokkaammin kuin sellainen, jolta luonto puuttuu. Maaperään on normaalitilanteessa sitoutunut suuri määrä hiiltä ja sen suojissa elää monimuotoinen eliölajisto. Paljon tietoa maaperästä on koottu Toivoa ja toimintaa -sivustolle. Se on tarkoitettu etenkin yläkoululaisille ja opettajille, mutta myös kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Pitääkö olla huolissaan?
Punkit eli puutiaiset
Punkit viihtyvät kosteilla paikoilla, 10-20cm pituisessa heinikossa. Ne sietävät huonosti kuivuutta. Punkit kulkeutuvat pihalle eläinten, kuten jänisten ja kauriiden mukana. Ne eivät siis lisäännyt heinikossa itsekseen.
Punkkien esiintymistä pihalla voi tarvittaessa selvittää valkoisen kankaan avulla. Vanhaa valkoista lakanaa vedetään aluskasvillisuutta pitkin ja sitten käännetään se ympäri. Puutiaiset tarttuvat karheapintaiseen kankaaseen ja niiden määrää voi arvioida.
Legionella-bakteeri
Legionella on maaperässä ja vesistöissä pieninä pitoisuuksina yleisesti esiintyvä ympäristöbakteeri. Luonnollisessa ympäristössään ne ovat mikroskooppisten alkueläinten loisia, mutta bakteerille altistuminen voi aiheuttaa vaikean infektion myös ihmiselle. Suurin osa terveistä ihmisistä, jotka altistuvat legionella-bekteerille, eivät sairastu. Maaperän hyödyllisiltä mikrobeilta saatavat terveyshyödyt myös ylittävät haitallisten aiheuttamat riskit isossa mittakaavassa.
Legionelloja ei voida poistaa kasvualustoista tai ympäristöstä, mutta tartunnan voi välttää:
- Multapussit avataan pois päin kasvoista.
- Pölyävää, kuivaa multaa kastellaan varovasti ennen sen levittämistä ja varotaan pölyn hengittämistä.
- Kädet pestään ulkoilun tai istutushommien jälkeen huolellisesti.
- Jos käsissä on haavoja, voi käyttää multatöissä suojahanskoja.
- Multapussit säilytetään poissa auringosta. Legionellat voivat lisääntyä lämpimissä ja kosteissa oloissa.
Kasvien myrkyllisyys
Ennen pihakasvien valintaa pitää varmistua siitä, että ne eivät ole myrkyllisiä. Myrkytystietokeskuksen hakukoneessa on tiedot yleisimmistä puutarhan ja luonnonkasveista.
Esimerkiksi monet sipulikasvit ovat lievästi myrkyllisiä, mutta krookukset ovat myrkyttömiä ja aikaisin kukkivia sipulikasveja, joista kimalaiset voivat saada ruokaa heti herättyään.
Pihojen suunnittelu
Pihoilla voi käyttää monenlaisia luontopohjaisia ratkaisuja
Leikin ja liikkeen lumo on opas luontopohjaisiin leikki ja liikuntaympäristöihin. Sen on koonnut arkkitehtitoimisto Nomaji, opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.
Kasvun piha